Sara-lehdessä (marraskuu 2010) on mielenkiintoinen artikkeli ohjaaja Kaija Juurikkalasta (nettitietoa hänestä tästä). Hän sanoo, että välttää nykyään tietoisesti taiteilijoiden helmasyntiä: projektista toiseen paahtamista. "Onnea on jättää toteuttamatta vähintään puolet niistä ideoista, joita luovalle ihmiselle väistämättä pulpahtelee mieleen, ja istua vain hiljaa."
En varmastikaan ole luova taiteilija, mutta innokkaana yksityisyrittäjänä tunnistan tämän. Olen pohtimisen mestari ja päässäni pulppuaa yhtä sun toista mitä voisi tehdä - kun vaan ehtisi! Lukutoukkana muistan hyvin sen hetken nuoruudessani, kun tajusin, etten millään ennätä koko elämäni aikana lukea kaikkea haluamaani. Nyt on vähän sama tämän työn ja tekemisen suhteeen. Kaija Juurikkala antoi siihen oivan neuvon: vähintään puolet ideoista priorisoida pois! Tätä pitää oikein miettiä jatkossa - eikä vaan tehdä toheltaa.
Asia jäi alitajuntaan. Niinpä aamulla lähdettiinkin ennen auringonnousua ja aamupalaa pienelle hiihtoretkelle. Ah, miten teki hyvää!
Aamukahvilla selasin sitten uusinta Talouselämää ja löytyi artikkeli "Koeta tauottaa toistuvasti". Toimittaja siteeraa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Tomi Hussia huokoistamisesta. Minulle termi oli vieras, tutumpi on leppoistaminen eli downshiftaaminen, jossa ideana on luopua jostakin ja tyytyä entistä vähempään. Huokoistamisessa pyritään säilyttämään työkyky ja työhalu sekä jopa parantaa niitä. Työpäivää tällöin rei'itetään tauoilla ja vapaapäivillä. Kyse ei taaskaan ole mistään uudesta ja ihmeellisestä, mutta ehkä ihminen tarvitsee näiden perusasioiden toistoa aina vaan ja alati. Näin siis voit huokoistaa työelämääsi:
- Pidä taukoja epäsäännöllisesti, mikrotaukokin riittää - elvyttämistä
- Rytmitä työpäivääsi helpommilla ja vaikeimmilla tehtävillä
- Pysähdy välillä miettimään työtäsi - luova tauko
- Jos teet ylitöitä, pidä ne pois vapaana
- Älä huokoista huokoistamisen vuoksi vaan tarpeen mukaan - kuuntele itseäsi ja omaa jaksamistasi
Huokoistaminen saa aikaan sitä hallinnan tunnetta, joka valtavassa kiireputkessa menetetään. Työnantajankin näkökulmasta on järkevämpää antaa työntekijöiden ottaa vapaata sovitusti kuin yrittää pärjätä äkillisten sairauslomien kanssa.
Jos sitten seisot käytävällä joutilaan näköisenä, niin voit huokaillen kertoa pomolle huokoistavan siinä työtäsi. Vitsivitsi, mutta ihan asiaa.
Hohhoijjaa, mitähän sitten teksi. Vai en mitään...?
